perjantai 24. lokakuuta 2014

13.10.2014

Paikalla: 15 + 5

Ilmoitti: Jesse

Aluksi leikittiin Lännen nopeinta ja jaettiin porukka pienempiin ryhmiin. Lännen nopein oli tosi kiva, mutta kukaan ei meinannut muistaa Veetin nimeä.
Sen jälkeen osa meni täyttämään suorituskirjaa ja toinen osa tekemään onkia.
Sitten vaihdettiin osia ja lopuksi kun kaikilla oli onki valmis ja suorituskirja täytetty, ongittiin kaikki yhdessä.



Iltahartautena luettiin Satu menninkäisestä, joka löysi kuunsirun.

Lopuksi jaettiin adventtikalenterit ja joulukortit myyntiin.

Kirjoitti: Veeti & Antti

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Metsäretki 11.10.2014

Paikalla: 11 + 4

Lähdimme innokkaina päiväretkelle lauantaiaamuna kimppakyydeillä kohti Arramajaa.
Kun pääsimme Arramajalle, autot jätettiin parkkiin ja kävely kohti Hiippailukiveä alkoi.
Matka kivelle sujui hienosti, vaikka mäki näyttikin vähän korkealta. Aurinkokin alkoi paistaa kun olimme mäen päällä. Kiven luona juttelimme aisteista ja hartautena luettiin Kimin tarina.


Kun lähdimme laskeutuu mäeltä, testasimme tuntoaistia tunnustelemalla miltä oksat, heinät ja perhosentoukatkin tuntuu.


 Matka polkua pitkin Esko-laavulle meni hiljaisuudessa kuunnelleen luonnon ääniä.


Laavulle tultaessa jaettiin retkeläiset kolmeen ryhmään ja ryhmille annettiin tehtävät. Ryhmät alkoivat rakentaa majoja ja rakenntamisen lomassa tehtiin Kimin kokeita.


Kaikista majoista tuli hienoja ja jokainen ryhmä keksi majalleen nimen ja tarinan.

Maja: Partiolinna
Linnassa asuu pelkästään tyttöjä, siksi se on koristeltu. Se on sädetyttöjen ja menninkäisten koti, aurinko ja kuu valaisevat sitä.

Maja: Susien maja
Metsän kuningas Otso ajoi susia takaa. Otso aikoi viedä sudet pennuilleen ruuaksi. Sudet tekivät majan suojaksi karhulta ja muilta eläimiltä. Maja antoi riittävän suojan ja sudet päättivät jäädä majaan asumaan. Majaan suunniteltiin lisälaajennusta sekä paljua.

Maja: Sudenpentujen pääkallot
Olipa kerran sudenpentupääkallotarina… Ne olivat veneen kannella ja lähtivät tekemään majaa metsään. Ne olivat sudenpentumerirosvoja.

Kun majat oli valmiita, oli aika syödä luonasta. Tarjolla oli hodareita ja jälkkäriksi mandariineja ja vaahtokarkkeja. Kaikki hodarit meni parempiin suihin hyvällä ruokahalulla.
Sitten olikin jo aika lähteä takaisin Arramajalle ja kohti kotia. Retki oli tosi kiva ja kaikki päättivät tulla myös ens kerralla mukaan. :)

Kirjoitti: Antti

perjantai 17. lokakuuta 2014

6.10.2014

Paikalla: 15 + 3

Ilmoitti: Tuomas

Aluksi leikimme nimiläpsyä ja yritimme opetella muistamaan toistemme nimet. Tämän jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään. Toinen ryhmä harjoitteli Antin kanssa merimiessolmun tekemistä ja toinen ryhmä tutustui Hennan kanssa partioasuun. Puolessa välissä vaihdoimme puolia.

Kokouksen lopuksi kokosimme pohdinnan alla olleita ehdotuksia ryhmän nimeksi yhteen ja lopulta äänestimme niistä parhaan. Ehdotuksia tuli kaikenkaikkiaan 30, joista lopulta Koiranpennut valittiin ryhmän nimeksi.

Nimikeskustelu oli niin vilkasta ettei iltahartaudelle
enää jäänyt aikaa vaan päätimme kokouksen pelkkään sisaruspiiriin.

Kirjoitti: Henna

torstai 16. lokakuuta 2014

29.9.2014

Paikalla: 14 + 5

Ilmoittaja: Erika

Tällä kerralla tutustuttiin sieniin ja käytiin sieniretkellä. Aluksi ilmoituksen ja nastojen naulamisen jälkeen leikimme myrkkysienileikkiä.






Tämän jälkeen kävimme yhdessä piirissä seisten läpi sienet, joihin oli tarkoitus tutustua tänään paremmin. Henna laittoi kuvat sienistä piirin keskelle. Opettelimme tunnistamaan sienet ja ovatko ne myrkyllisiä vaiko ei. Jotta sienet jäisivät vielä paremmin mieleen, leikimme vielä kimin koe-leikkiä ja muistipeliä sienien kuvilla. Viimein pääsimme retkelle etsimään samoja sieniä, joihin olimme juuri tutustuneet. Saalista tuli mukavasti, mutta syötäviä sieniä ei ruoaksi asti kyllä löytynyt.





Ennen kotiin lähtöä vielä leikittiin ja hiljennyttiin iltatarinaa kuuntelemaan. Tarina kertoi kahdesta sammakosta, jotka olivat retkellään tippuneet kermasaaviin. Toinen sammakoista luovutti pian ja upposi saavin pohjalle. Toinen sätki ja potki halki koko yön, kunnes voimat olivat aivan lopussa. Juuri kun sammakko ajatteli hukkuvansa, tunsi hän kiinteää ainetta jalkojensa alla. Ja näin hän pelastui sisukkuutensa avulla. Tämä tarina on siis sisupartiolaisten oma tarina.

Kirjoitti: Henna


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

22.9.2014

Paikalla: 15 + 4

Ilmoittaja: Jesper

Tällä kerralla meillä oli monta pientä tärkeää puuhaa.

Askartelimme heijastimet, joihin helmiä pujottelemalla tehtiin muistisääntö, kuinka kuljetaan turvallisesti kololle.

  • Kolme alinta helmeä muistuttaa liikennevaloista. Ylitä tie vasta vihreän valon palaessa. Katso vielä tuleeko autoja.
  • Valkoinen helmi muistuttaa suojatiestä. Ylitä tie vain suojatien kohdalta. Muista katsoa ettei kummastakaan suunnasta tule autoja, mopoja tai pyöriä.
  • Sininen helmi muistuttaa sinisistä liikennemerkeistä, jotka kertovat missä jalankulkijoiden tulee liikkua. Seuraa niitä.
  • Ruskea helmi muistuttaa meitä jalankulkijoina kulkemaan aina tien reunassa.




Liikennesääntöjen lisäksi on tärkeää, että myös ryhmällä on omat säännöt. Me tehtiin tämmöinen sääntöaurinko, johon jokainen sudenpentu sai kirjoittaa yhden säännön. Johtajat oli keksiny ihan höpöhöpösääntöjäkin, mutta me valitsimme meille sopivat ja jätimme höpöhöpöt sivuun.







Sääntöpuuhien jälkeen juttelimme huivimerkeistä. Nastapartion huivimerkki näyttää tältä. Me väritettiin jokainen oma huivimerkin kuva ja liimattiin se partiovihkoon.


Illan päätteeksi keskustelimme erilaisista partiotavoista ja mistä ne ovat saaneet alkunsa tai miksi niin toimitaan.

Kirjoitti: Henna

tiistai 14. lokakuuta 2014

15.9.2014



Paikalla: 15 + 15

Ilmoittaja: Ronja

Ihan ensimmäisellä kerralla meillä olikin hurja vilske Luomaniemessä. Mukaan oli nimittäin kutsuttu kaikkien sudenpentujen vanhemmat puuhailemaan yhdessä meidän kanssa. Ensin opettelimme joka partiokerran aluksi tehtävää luvunottoa ja ilmoituksen tekemistä. Ja sehän sujuikin oikein mallikkaasti heti alusta lähtien. Yhteisen leikin jälkeen siirryimme rantasaunalle askartelemaan läsnäolotauluja ja nimipyykkipoikia. Siinä se vasta huiske olikin kun piti sahata, hioa, porata, naulata, liimata ja punoa nyöriä… mutta kyllä tuli hienoja läsnäolotauluja. Saa nähdä kenen mato kasvattaa tarven aikana pisimmän hännän. =)
Illan päätteeksi kuultiin tarina Pyhästä Yrjöstä ja tehtiin sisaruspiiri.

Kirjoitti: Henna